Miten ihmeessä aloittaa?

Mä olen parikymppinen nainen Helsingistä. Huh, miten vaikeaa. Mä vaan naputtelen näitä kirjaimia ja painan deleteä. Ja sitten uudestaan. Ja uudestaan. Okei, mä aion nyt vaan tehdä epäjohdonmukaisen sanaoksennuksen.

Vihaan kauneusihanteita. On älytön ajatus, että olisi vain yksi tapa olla kaunis. Hitto, mun mielestä on ihan yhtä kaunista olla hyllyvän selluliittinen kuin superhoikka fitness-ihminen. Usein kauniimpaakin. Mä Ihailen ihmisiä, jotka on rehvakkaasti mitä on — oli se sitten jotain kurvikasta tai kulmikasta. Tai karvaista tai ryppyistä tai ihan mitä tahansa, mikä tuntuu omalta.

Mä en ole koskaan itse sopinut kauneusihanteisiin. Mulla on valtava nenä. Mä olen liian pitkä ja liian harteikas. Liian iso. Mun jalat on kokoa 42 ja vaatekoko vähintään sama (nyt varmaan pikemminkin 44-46), jos elän sellaista elämää, joka tuntuu hyvältä psyykkisesti ja fyysisesti. Mulle se tarkoittaa treenaamista ainakin muutaman kerran viikossa, suhteellisen terveellistä safkailua ja myös niitä muka paheellisia (hitto miten mä vihaan tota sanaa!) ruokia. Usein suklaata. Tänään jäätelöä, kokista ja pizzaa. 

Pienimmilläni olen päässyt kokoon 38. Siihen on vaadittu pitkäjänteistä näännyttämistä, liian paljon urheilua ja hurjan paljon itseinhoa. Kun mun hiukset alkoi lähteä päästä, mun pienimmät farkut olivat kokoa 36. Ja mä olin silloin todella sairas. Anoreksiasta tuli jossain vaiheessa ortoreksia, ja vaikka syömishäiriö tuntuu jo onneksi hyvin kaukaiselta, on päiviä, jolloin tuntuu, etten millään opi rakastamaan itseäni ja pitämään itsestäni huolta. Mutta mä yritän kovasti ja olen huomannut, että haluan olla oma itseni — mitä se sitten tarkoittaakaan. Ainakin olen varma siitä, että se ei ole sitä, mitä olen tavoitellut. Mä olen päättänyt, että mä olen hyvä näin. Olen rosoinen ja roteva ja kaunis.

Sunnitelmissani on tyyliblogi, jota teen tästä perspektiivistä. Katotaan, mitä siitä tulee. Ainakin mä olen innoissani! Blogin nimeksi tuli Sä oot upee, koska jokainen on, eikä sitä sanota tarpeeksi usein. Mulle tulee hyvä mieli kun mä katson tota otsikkoa. Toivottavasti sullekin!

Haleja!

Eeva